Valmiit asukokonaisuudet

Ensimmäinen asukokonaisuus oli valmis. Olin tyytyväinen sen ulkonäköön ja nuo hapsut. Kyllä kannatti kuluttaa niihin aikaa. Huolellisuutta pitäisi vielä parantaa, sillä joissain kohdissa laatu voisi olla hieman parempi. Olen tyytyväinen silti ja en kadu päätöksiäni, joita tein. Ne tekivät siitä täydellisen minulle.

Toinen asukokonaisuus oli myös valmis ja olen siitäkin tyytyväinen. Tyllin kiinnitykseen olisin ehkä voinut vielä enemmän käyttää aikaa, mutta se on silti mielestäni lähes täydellinen. Kokonaisuuteen olen enemmän kuin tyytyväinen ja tiedän käyttäväni sitä vielä useaan kertaan. Liivin selkäkuvasta olen ylpeä, sillä kekselijäisyyteni teki siitä täydellisen. Sen elävyys on jotain, mitä en ole aikaisemmin aikaan saanut. Ylitin lähes itseni.

Työ oli saatu päätökseensä ja asukokonaisuudet valmiiksi. Kiirettä oli lähes kokoajan ja ongelmitta ei töistä suoriuduttu. Lopussa aikaa jopa taisi jäädä, sillä uusiksi menneet suunnitelmani olivat nopeampia, mitä oletin. Oli mukavaa luoda aiheen pohjalta tuotteita ja syventyä aiheeseen perin pohjin. Kuuntelin 80-luvun musiikkia melkein kyllästymiseen saakka. Mielestäni työ onnistui hyvin, mutta parantamisen varaa vielä riittää.

En ole kaikista paras paineen alla työskentelijä, enkä pidä suunnitelmien muutoksista. Huomasin, että loppua kohden aloin menemään helpoimman kautta muutoksien osalta. Laatukin muuttui, mitä enemmän loppua kohden mentiin ja mitä enemmän muutosta tuli. Kärsivällisyyteni työtä tehden loppui myös. Ongelmia tuli siis ratkottua, mutta ei sillä miellyttävimmällä tavalla.

Ryhmätyöskentely ei myöskään aivan nappiin mennyt. En ole varma missä oli vika, mutta tuntui vain että ryhmältäni en vastapainoa saanut. Jos kysyin jotain, eivät he oikein asiaan sanoneet mitään. Olen ihminen, joka ryhmähommissa haluaa kuulla muiden mielipiteitä, vaikka teimmekin omat asukokonaisuudet. Ei silti niin mielestäni voi tehdä, että jokainen vain tekee itsekseen ryhmähommissa töitä.

Olen kuitenkin tyytyväinen, että sain kokonaisuudet valmiiksi ja aikataulussakin vielä. Kokeilin jotain uutta ja tein molempiin kokonaisuuksiin myös jotain alusta loppuun, etten tehnyt kaikkea tuunaamalla. Olen ylpeä itsetehdyistä töistäni, vaikka eivät ne täydellisiä olleetkaan. Huomasin myös, ettei tuunaus ole aina se paras lähtökohta itselleni. Kokeilin kuitenkin ja varmasti tulen sitä vielä hyödyntämään.

Jäljellä oli vielä hoito-ohjeet ja hinnoittelu.

Materiaalit/Tarvikkeet                           Määrä                         á-hinta                  Yhteensä
Tekonahka (Punky)                               3m                               21,90€                  65,70€
Mekon yläosakangas (Twill)                 0,55m                         11,90€                    6,55€ 
Vuorikangas (Jenna)                             0,50m                         13,90€                   6,95€
Yleistylli-pehmeä                                   2m                               3€                         8€
Yleistylli-kova                                        4m                               2€                         4€
Vetoketju                                               1kpl                             3,20€                    3,20€
Lanka                                                                                                                     4€
Nyöri                                                      2m                               1,40€                  2,80€
Sirkat                                                     14kpl                           0,10€                   1,40€
Vinonauha                                             2m                                0,90€                  1,98€
Korsetin tukinauha                                2m                                1,50€                  3€
Kirpputori ostokset                                                                                                20€

Materiaaleista ja tarvikkeista, joissa on alv, se vähennetään.
Verollinen summa jaetaan luvulla 1,24. Näin saadaan                                          
arvonlisäveroton summa.                                                                                      127,58€
                                                                              Veroton hinta yhteensä            102,89€
Lisätään työkutannukset (veroton)                                                                        200€
                                                                              Veroton hinta yhteensä            302,89€
Lisätään kiinteät kustannukset 10%                                                                      30,29€
                                                                              Veroton hinta yhteensä            333,18€
Lisätään arvonlisävero 24%                                                                                  79,96€
                                                                              Verollinen hinta yhteensä        413,14€

Asuja voi minulta myös ostaa jopa tarjousta vastaan. Muokkaus mahdollisuus on myös.

Tuunaus

Asukokonaisuuksiin oli mahdollista käyttää tuunausta, eli vanhoista/valmiista tuotteista hyödyntäen uuden tekemistä. Ehtona oli, että materiaalin piti olla laadukasta. Halusin kokeilla sitä ja koska aika oli kortilla, en nähnyt parempaakaan vaihtoehtoa. Ei siis muuta, kuin kirpputorille kiertelemään.
Löysin tarvittavat elementit ja vähän muutakin.

Aloitin tuunauksen vanhasta farkkutakista, josta tein liivin. Mietin pitkään pitäisikö se värjätä, mutta jätin sen tekemättä. Pidin liivin väristä enemmän ja koska värjäys saattoi olla riski. Leikkasin hihat ja helman sekä tein reunoista rikotun näköiset. Pitkäveteistä hommaahan se oli, mutta lopputulos oli mielestäni ihan hyvä.

Leikkaamisen jälkeen lähdin tekemään selkäkuvaa liiviin. Pitkään mietin miten ja minkä kuvan sinne tekisin. En halunnut mitään kotkaa tai liekehtivää kitaraa. Lähdin selailemaan netistä 80-luvun kauhuelokuvia. Hahmon piti olla neutraali, koska en halunnut lähteä kopioimaan. Löysin ihmissusi elokuvia ja niinpä otin suden kuvakseni, mutta tekotyylin piti sopeutua aikakauteen. Piirsin kuvan sudesta ja mielestäni se oli hieno. Värien päättämisessä ja asettelussa oli miettimistä.

Löysin sellaista geeliainetta, jolla sai vaatteisiin tavallaan paljetteja. Halusin hyödyntää sitä. Minulla oli myös kangastusseja, joilla aioin piirtää kuvaa.

Halusin myös aplikoida nahkaa kuvaan ja niinpä aloitin ylijäämänahasta leikkaamaan paloja kuvaa varten. Aplikoin ne kiinni liivin selkäpuolelle. Se oli helppoa, koska aplikointi oli minulle tuttua puuhaa. Sain sen yllättävän nopeasti tehtyä, sillä aikaisemmin siihen on minulla vierähtänyt jonkin aikaa.

Sitten piirsin kangastusseilla kuvan muut osat, jonka jälkeen lisäsin geelin. En miettinyt tarkemmin miten sitä lisäilen. Annoin van mennä.

Kuvan teko oli mukavaa ja rentouttavaa kaiken kiireen keskellä. Mielestäni kuvasta tuli ihan hieno, vaikka vähän lapsellinen oli lopputuloksen näköisyys.

Seuraavaksi tuunasin paidan. Minulla oli harmaa paita, jossa oli hieno paljetti kuva. Halusin hyödyntää sen, joten leikkasin sen irti.

Liitin sen mustaan toppiin, josta otin toisen olkaimen irti. Pienien vaikeuksien kautta sain sen tehtyä , sillä  kuva ei tahtonut asettua hyvin. Ompelin sen tiheällä siksakompeleella. Ompelukoneeni ei oikein paljettien päältä tahtonut ommella, koska se katkaisi langan. Muutamien korjailujen jälkeen se ompeli ihan hyvin.Ihan täydellinen siitä ei tullut, joten jäin pohtimaan asiaa.

Löysin ohuen pitkähihaisen paidan ja leikkasin siitä hihat ja helman röyhelön pois. Sitten mietin taas uudelleen ja se oli liian tylsä. En voinut sitä käyttää, koska en vain halunnut mennä helpoimman kautta.

Minulla oli musta paita ja aloin sillä geeliaineella vain tekemään paitaan jotain kuvaa. En suunnitellut sitä, tein vain. Se taisi olla se virhe. Siitä ei tullut kovinkaan hieno ja se oli hieman tylsäkin jopa. Ei siis sekään ehkä ollut se paras vaihtoehto, mutta ideat loppuivat.

Päätökseksi jäi, mikä kolmesta oli parhain. Valitsin ensimmäisen paitani, koska kaksi muuta olivat niin tylsän oloisia.

Tarkoitukseni oli tuunata rikotut farkut. Asiat eivät kuitenkaan menneet suunnitelmieni mukaan. Ne olivat mallilleni liian pienet. Yritin löytää sopivia uusia, mutta turhaan. Eikä minulla ollut aikaa edes sellaisia lähteä tekemään. Tein hätäratkaisuksi mallilleni pinkistä tähtikuvioisesta trikoosta säärystimet ja mallini puki mustat shortsit päälleen. Kaikista paras ratkaisuhan se ei ollut, mutta yksinkertaisesti pääni löi tyhjää ja ryhmäläisistä en saanut apua. Harmittaa, että olin menossa niinsanotusti sieltä mistä aita oli matalin.

Viimemetreillä tajusin, että minulla jäi farkkutakin hihat käyttämättä. Päätin tehdä niistä säärystimet ja alkuperäinen suunnitelmakin melkein onnistui. Sain rikotun farkun pinkillä pohjalla. Rikoin yläreunan säärystimistä ja ompelin tikkaukset. Kiinnitin pinkistä kankaasta palaset sisäpuolelta ja rikoin farkun kyseiseltä alueelta. Kauan siinäkin kesti. Tein vielä klipsupidikkeet vanhoista henkselien klipsuista, joilla ne sai kiinnitettyä shortseihin.

Asukokonaisuuksien toteutus

Kun suunnitelmat olivat saatu valmiiksi, vuorossa oli kaavojen piirto. Aloitin peruskaavastani. Minun ei olisi tarvinnut sitä piirtää, jos olisin aikaisemmin sen tehnyt. Se vähän ärsytti, koska olisin halunnut päästä jo kunnolla töihin. Piirettävähän se oli ja sitä voi jatkossa käyttää itselleni tekemiin töihin. Minusta otettiin mitat ja itse en niitä itseltäni voinut ottaa, niin tavitsin kaveria apuun. Halukkaan löytäminen oli yllättävän vaikeaa. Kukaan ei halunnut tulla mittoja ottamaan, ei edes omasta ryhmästäni. Yksi lopulta suostui.

Mittojen oton jälkeen piirin peruskaavan ja tein proton. Siitä tuli hyvä. Paljokaan ei muutoksia tarvinnut tehdä. Pienetkin asiat ovat tärkeitä huomioida, kuten rintojen kohdalle tulleet tötteröt.

Sitten olikin vuorossa kuosittelu. Kuosittelin kaavasta mekon olkaimettoman yläosan, johon tulee sydänkaula-aukko. Malli oli hyvin yksinkertainen, joten vaikeuksia ei ollut. Minulta vain kyseltiin jatkuvasti, että miksi se on niin yksinkertainen, vaikka siihen tulee luunauhaa. Yläosasta ei ollut tarkoituskaan tulla korsetti tai edes niin tukeva ja luunauhan tarkoitus on pitää yläosa muodossaan, ettei se valu.

Yläosan protosta tuli ihan hyvä, mutta aivan liian iso. En tiedä mitä tapahtui siinä. Rintojen kohalla oli yhä ne tötteröt. Poistoja tehtiin aika paljon useaan paikkaan.

Lähdin tämän jälkeen tekemään nahkatakin kaavoja. Otin kaavat valmiskaavoista, koska halusin kokeilla miten se luonnistuu. Emme olleet myöskään käyneet jakun kaavaa lävitse, joten näin sen parhaaksi vaihtoehdoksi. Piirsin kaavat.

Se istui aika mukavasti, mutta malli oli aika suoraksi tehty. Kavensimme hieman opettajani kanssa tuodaksemme siihen muotoa. Jälleen kerran kukaan luokastani ei sovitukseen halunnut tulla. Opettajallani alkoi mitta olla täysi ja niin minullakin.

Sovituksen jälkeen tein muutokset kaavoihin. Se oli yksinkertainen ja helppo homma, koska muutoksiakaan ei ollut paljoa. Leikkasin takin palat tekonahasta ja jatkoin ripeästi hapsujen leikkuuseen. Tiesin, että niissä menisi aikaa, koska tekonahkaa oli paljon. Se jos mikä oli tuskaa, mutta kyllä kannatti. Tiesin mihin olin ryhtynyt ja tiesin mitä se minulta vaati. Kärsivällisyyttä ja muutaman rakkulan käteen.

Tämän jälkeen tein työsuunnitelman, poikkileikkaus- ja tasokuvat. Minulla oli oikeiden työtapojen kanssa ongelmia, koska oli niin paljon uusia työtapoja. En ollut aikaisemmin tehnyt takkia, saatika vuorellista sellaista. Avun kanssa sain kaiken suunniteltua.

- Kiinnitä takakappaleet yhteen, mutta älä kaarroketta
- Ompele sivusaumat
- Kiinnitä takakappaleen kaarroke olkasaumoista
- Ompele hihan kainalosauma
- Harsi hihan toinen sauma sekä takakappaleen kaarroke kiinni miehustaan
- Sovitus
- Ompele harsimat saumat lisäten hapsun
- Kiinnitä hiha
- Tee vuori ja alavara
- Ompele hihansuut kiepsauttaen kainalon kautta oikein päin
- Tee helma

Lähdin työjäjestyksen mukaisesti tekemään takkia. Kokoajan oli pelko, että teen isoja näkyviä virheitä ja niitä kyllä tuli. Nahka tai edes tekonahka ei ole tarpeeksi periksi antavaa, etteikö siinä virheet näkyisi. Sovituksessa huomasin takin takakappaleessa tuntui olevan puuttuva osanen, sillä en saanut hihaa paikoilleen. Täten tein siihen kyseisen palasen. Muuten takki oli aika hyvä.

Tein takin vuoren suunnitelman mukaisesti. Otin vuorikankaan vanhasta pussilakanastani, koska en löytänyt eläinkuosilla olevaa vuorikangasta. Jäljelle jäi vain tyynyliina, sillä jouduin vuoren leikkaamaan uudelleen, sillä unohdin tehdä lisäyksiä kaavaan. Hieman liian iso siitä saattoi tulla loppujen lopuksi tulla, mutta ei se minua haitannut.

Suurin ongelma oli takin helman kaitaleen kiinnitys. En saanut sitä millään oikein ja purinkin sen neljä kertaa, ellen enemmän. Tekonahka ei pitänyt siitä ja loppujen lopuksi sovelsin ja tein minulle helpommalla tekniikalla sen. Ihan hyvä siitä tuli sitten, mutta purkamisen jäljet jäivät hieman näkymään.

Tämän jälkeen lähdin tekemään mekkoa loppuun. Aloitin työsuunnitelmalla, taso- ja poikkileikkauskuvilla. Muutamat kohdat olivat minulle ongelmallisia, mutta sitten pyysin apua. Opettajani vain ei meinannut ymmärtää, että yläosasta ei tule täyttä tukevaa korsettia, vaikka sinne korsetin tukinauhaa tuleekin.

- Ompele miehustan palat yhteen, mutta jätä vasen sivusauma ompelematta sekä takaosa
- Kiinnitä vinonauha oikealle puolelle saumojen kohdalle
- Ompele muotokaitale yläosaan kiinni
- Sovitus
- Pujota korsetin tukinauha vinonauhojen sisälle
- Tee takaosa ja nyöritys
- Poimuta vuori ja tylli
- Ompele mekon alaosa kiinni
- Sovitus
- Kiinnitä vetoketju
- Viimeistele vuoren helma

Lähdin leikkaamaan mekon paloja. Tyllin leikkuu oli pitkäveteistä puuhaa. Noin 22 metriä tylliä on melkoinen läjä, eikä sen poimutuskaan niin mukavaa puuhaa ollut.

Jatkoin mekon yläosan tekemistä suunnitelman mukaisesti, eikä siinä ongelmia tullut. Mekon teko sujui melko hyvin, vaikka itse sanonkin. Ongelmaksi koitui mekon ylä- ja alaosan kiinnittäminen yhteen, sillä aina jostain kohdasta jokin tyllisuikaleen osa luiskahti välistä pois. Ompelin sen muutamaan otteeseen uudelleen, ennenkuin onnistuin. Hermohan siinä meinasi mennä. Kaikki naureskelivat, että tuossa vaiheessa työ muistutti jotain aivan muuta mitä piti. Pakko myöntää, että huvittavaltahan se näytti. Sitä se vain ei ollut, sillä sitä tehdessä ei naurattanut yhtään.

Tein vielä nahan ylijäämä paloista käsineet. Mielestäni ne sopivat asukokonaisuuteen hyvin. Epäröin hetken, että oliko se aikakauteen sopivat. Michael Jacksinillahan sellaiset mielestäni oli käytössä aikoinaan tai ainakin sen tyyliset.



Asukokonaisuuksien suunnittelu

Meillä oli siis aihe valmiina. Minun piti suunnitella kaksi asukokonaisuutta ryhmäni kanssa. Päätimme yhteiseksi väriksi pinkin. Lähdimme heti väärällä tavalla suunnittelemaan asukokonaisuuksia. Aloimme itseksemme etsimään ideoita ja tekemään suunnitelmia yksinämme. Yritin kyllä udella, mitä muut ryhmässäni olivat suunnitelleet ja minkälaista suuntaa he lähtivät hakemaan. Mutta turhaan, sillä en saanut heistä oikein mitään irti. Tuntui hieman siltä, ettei minun kanssani olisi haluttu tehdä yhteistyötä, mutta en antanut sen häiritä. Suunnittelin vain sitten omiani. Loin ideakartan aiheesta.

Lähdin ideoimaan poimimieni ideakuvien avulla, mitä voisin tehdä. Minulla oli paljon ideoita, joita en oikein meinannut saada kokoon. Keräsin ideoitani yhdelle papeille ja kokosin sen pohjalta erilaisia vaihtoehtoja. Lopulta palaset vain loksahtelivat paikoilleen ja kokonaisuudet olivat lähes täydellisiä muutamia puutteita lukuunottamatta, mutta ne ratkesivat aikanaan.

Ensimmäinen asukokonaisuuteni sisälsi nahkatakin hyvin pitkillä hapsuilla, jonka aioin itse kokonaan tehdä. Kokonaisuuteen tulisi rikotut pillifarkut, jotka hankkisin kirpputorilta ja rikkoisin ne tekniikalla, josta olin kuullut aikaisemmin. Paitakin siihen tulisi, mutta en tiedä vielä millainen.

Toiseen asukokonaisuuteen ajattelin tehdä mekon, jossa olisi vähän korsettimainen olkaimeton yläosa. Alaosa olisi tehty erivärisistä tylleistä, josta ainakin yksi olisi väriltään pinkki. Tekisin mekon kokonaan itse. Kokonaisuuteen tulisi myös fakkuliivi, jonka taakse tekisin jollakin menetelmällä kuvan. Liivin hankkisin kirpputorilta takkina tai valmiina liivinä.

Tämän jälkeen tein toisesta asukokonaisuudesta muotoiluja esittelyä varten. Se oli hieman hankalaa, koska materiaalit eivät välttämättä olleet samoja. Väritkään eivät ihan täsmänneet, mutta jotain sain luovuudellani aikaan.

Koska suunnittelimme kokonaisuudet itseksemme, minun olivat liian rock-henkisiä muiden ryhmäläisteni kokonaisuuksiin verrattuna. Kun ongelma oli huomattu, jumituimme miettimään ratkaisua yhteneväisyyden luomiseksi. Sitten joku keksi, että voisimme tehdä kaksintaistelu-ajatuksella sisääntulomme. Piti vain saada sille hyväksyntä ja se myös saatiin. Mitään ei tarvinnut lähteä muuttamaan.