Joustavat materiaalit

Tarkoituksena oli opetella joustavien materiaalien kaavan piirto lähinnä itsenäisesti. Siitä tehtiin vähintäänkin koulun kankailla proto. Piti tehdä joko housut ja yläosa tai housut ja body. Tein itselleni housut ja paidan omasta kankaasta. Ensin piirsin kaavat. Siinä ei vaikeuksia ollut, kun ohjeita osasi lukea. Pahoittelut hieman kehnoista kuvista.

Löysin itseltäni ikivanhan kankaan, josta päätin tehdä itselleni uniasun. Paidasta halusin avoselkäisen, koska olen nyt hurahtanut sen tyylisiin paitoihin. Kaveriksi paidalle tein housut, jotka muuttuivat shortseiksi. Housut muistutti lähinnä sairaalahousuja. Shortseihin tuli kuminauhavyötärö. Mitään haastavaa minulle ei työssä oikeastaan ollut. Käytin siinä kuitenkin tasosaumauskonetta, jota harvemmin olen käyttänyt. Ei siinä mitään ongelmaa ollut, vaikka kone itsessään on hieman pelottava. Konetta käyttäessä pitää muistaa monta asiaa. Olen tyytyväinen lopputulokseen. Asussa on mukava olla ja nukkua.

Tämän jälkeen oli vuorossa Koulutuskeskus Salpauksen sirkusalan opiskelijoiden näytökseen joustavasta materiaalista asut. Teimme tämän työn pienessä ryhmässä. Työtä oli tekemässä viisi, mutta jouduimme pyytämään lisäapua. Sirkusesiintyjiä oli yhteensä noin 16. Teimme 16 kappaletta pitkähihaisia paitoja, 16 kappaletta pitkiä housuja kuminauhavyötäröllä ja noin 6 kappaletta shortseja, koska osa halusi vielä ne lisäksi. Materiaalina käytimme vihreää, harmaata ja ruskeaa trikookangasta. Kuvia minulla ei ole, koska saimme lyhyen palautusajan. Keskimäärin aikaa oli kolme viikkoa. Saimme työn kuitenkin valmiiksi, vaikka hulluus siinä meinasi tulla. Kaikki tekivät töitä ja olivat tyytyväisiä.

Kun tämä oli saatu päätökseen, aloitin tekemään itselleni neuletakkia. Minulla oli kotona ihanan sininen neulekangas, jonka halusin käyttää. Työ oli aika simppelin mallinen. Työtä tehdessäni tajusin sen olevan villaa sisältävää materiaalia. Tarvitsin siis vuorin. Ostin ohuen trikoon tai jonkun muun vastaavan materiaalin. En ole varma mitä se oli. Se oli sen verran ohutta, että laitoin sen kaksinkertaisena työhön. Työnteossa ei ollut oikeastaan mitään ongelmia ja koska työ oli minulle vapaasti tehtävä, niin ei ongelmia edes oikein päässyt tulemaan.

Vuorin tehtyäni sain ideakseni tehdä työn selkään kuvan vapaakonekirjonnalla. Koska työn sininen väri toi minulle Doctor Who sarjasta Tardiksen mieleeni, halusin tehdä sen pohjalta kuvan selkään. Selailin netistä kuvia, että mitä tekisin ja löysin sieltä hyvän idean. Sen myös sitten toteutin. Vapaakonekirjoin kuvan selkään sinisellä langalla, koska halusin tuoda omanlaista ulottuvuuksellisuutta työhön. Tämän jälkeen teinkin työn jakkumaisilla työtavoilla sen loppuun. Työ onnistui mielestäni hyvin ja sitä oli ihana tehdä. Tein kerrankin luovasti itselleni jotain. Halusin siitä isolla ja koristeellisella hakaneulalla kiinni laitettavan, mutta sopivaa hakaneulaa en ole vielä löytänyt.

Päätin tehdä vielä äidilleni edellisen työn vuoriksi käyttämäni kankaasta vielä yömekon, koska kangasta jäi niin reilusti yli. Äitini tarvitsi uuden, koska olin tässä välissäkin saanut korjata kaksi hänen yömekkoaan. Äitienpäiväkin oli tulossa, joten mikäs sen parempi. Yömekko oli simppeli tehdä. En käyttänyt lainkaan kaavoja. Minulla oli mallikappale, josta sain mitat. Käytännössä kokosin sen suorakulmaisista paloista ja siitä tuli juuri sellainen kuin halusin. Väljä ja rento. Laitoin vain kankaan jälleen kaksinkerroin, koska muuten olisi ikävästi mekosta näkynyt kaikki lävitse. Otin kuvan mekosta itseni päällä, koska äitini ei halunnut otettavan kuvia. Äitini piti siitä kovasti.

Lopuksi tein vielä itselleni mekon/shortsipuvun. Olin aikaisemminkin tehnyt vastaavalla idealla asun, joten siinä ei ollut oikeastaan mitään uutta tai vaikeaa. Ainut ongelma minulla oli hameosan kiinnittämisessä, koska trikookangas jota käytin ei ollut tarpeeksi joustavaa. En saanut siis venytettyä sitä hameen mittaan, mutta käytin sitten apunani kuminauhaa. Kiinnitin hameeseen ensin kuminauhan ja sitten vasta kiinnitin sen vyötärösaumasta trikooshortsipukuun. Tasosaumuroin lahkeet ja yläosan. Hameen reunan rullapäärmäsin. Rullapäärme oli minulle uusi asia, mutta sekin meni ihan mukavasti. Rullapäärmäystä käytetään ohuiden materiaalien kanssa. Se tekee pienen sievän reunan.

Innostuin siitä niin, että tein itselleni vielä toisen mekon, johon tuli paljon rullapäärmäystä. Käytin vanhoja kaavojani, joten se oli tuttu. Ohuen päälikankaan kanssa minulla oli hieman ongelmia, enkä saanut sitä oikein laskeutumaan. Muutin suunnitelmiani, enkä vieläkään ole täysin tyytyväinen. Katson myöhemmin mitä voin tehdä sen kanssa. Hameosassa käytin uudenlaista tyyliä, jota en ole käyttänyt; neliötä. Mekosta tuli mieletäni kiva ja kaunis huolimatta yläosan virheistä.

Jälleen tuli harjoiteltua joustavien materiaalien käyttöä. Töissä opin paljon uutta joustavista materiaaleista. On olemassa enemmänkin, kuin vain trikoovaihtoehtoja, kun joustavista neuloksista puhutaan. Opin myös käsittelemään neuloksia paremmin ja varmemmin. Uusia työtapoja ei niinkään tullut, mutta käyttömahdollisuuksia kylläkin. Joustavat ovat ehdottomasti suosikki materiaalini työstää, mutta leikkaaminen ei niinkään aina ole.