Yhdessä ryhmässä oli aina suunnilleen viisi henkilöä. Teimme sarjatyönä, eli jokainen teki vähän kaikkea jokaisesta vaatteesta, mutta kukaan ei tehnyt yksin koko vaatetta, Yhden ryhmän piti tehdä 15 vaatetta, eli 5 kappaletta kolmesta eri koosta. Meillä oli kolme eri kangasta käytössämme, joiden piti sopia tytöille ja pojille. Ei saanut olla maastokuviointia, pitsiä, läpinäkyvää materiaalia, kuvia esimerkkinä "Suomi merkki" tai paljastavia: Polvet eivät saaneet näkyä. Meidän ryhmämme teki vauvan potkupuvun tai toisin sanoen haalarin. Meillä oli valmiit kaavat käytössä, jotka piti vain piirtää. Muokkasimme ohjeita hieman: Vaihdoimme napit neppareiksi ja poistimme puvusta vuorikankaan. Muuten teimmekin sen ohjeiden mukaisesti.
Työ sujui mallikkaasti, kunnes huomasimme kaikki reiät ja muut virheet. Tarkkaavaisuutta tarvitaan jokaisella meidän ryhmäläisellä lisää, jopa minullakin. Työ oli mukava näin yleisesti tehdä, vaikka ihan jokaisena päivänä ei olisikaan ollut. Hyväntekeväisyys ajatus ja avun anto auttoi sen mukavuuden ylläpitämiseen. Minun kohdallani ainakin ntämä ajatus auttoi. Itse olen tyytyväinen lopputulokseen virheistä huolimatta ja niistäkin voi aina oppia.
