tiistai 31. lokakuuta 2017

Pahamainen hirviö

Vuorossa oli miehen asukokonaisuus.
Aloitin työn tekemisen selän isosta koristeesta, koska sitten sain spraymaalattua kummankin kokonaisuuden selkäkoristeet. Ideana oli tehdä ilmapalloista muotin, johon liimavesiseokseen kastettua lankaa pujottelisin. Yksi opettajista oli sitä mieltä, että käyttäisin veden sijasta käyttäisin liisteriä. Näin tein ja annoin työn kuivua pari päivää.


Työ oli kuiva ja ongelmat alkoivat. Pallot puhkottaessa kävi ilmi että lanka oli jäänyt kiinni ilmapalloihin ja pallojen tyhjentyessä ne vetivät langan mukanaan lyttyyn ja siitä tuli hyödytön. Voi olla että pallot olisivat pitäneet rasvata tai jotain. En tiedä, mutta en jäänyt murehtimaan.


Päätin ottaa rautaverkon taas käyttööni. Tein siitä kehikon, jonka ympärille pyöritin mustaa lankaa. Lanka pääsi loppumaan, koska sitä oli kulunut aikaisempaan epäonnistuneeseen versioon. Ostin lisää lankaa ja jatkoin työn loppuun. Maalasin sen ja siitä tuli mielestäni alkuperäistä ideaa parempi.





Tämän jälkeen aloitin housujen teon. Kuosittelin peruskaavasta haluamani tyyliset housut ja tein proton. Halusin nähdä miten laskokset toimivat niissä. Takaa piti ottaa yhdet laskokset pois ja muita vähän siirtää. Samalla päädyin silitettyihin laskoksiin. Näytti minun silmään paremmalta niin.

- Ompele laskokset ja silitä ne
- Kiinnitä sivusaumat ja huolittele
- Huolittele ja ompele sisäsaumat ja haarasauma
- Kiinnitä vetoketju
- Tee vyötärökaitale ja kiinnitä se miehustaan
- Kiinnitä nappi ja tee napinläpi
- Tee lahkeisiin käänteet ja viimeistele.


Leikkasin housut ja valkaisin niistä laskoksien paikat. Valkaisu oli minulle uutta. Käytin Klorittia siihen siveltimellä sitä sivellen. Valkaisu ilman teippauksia tai muuta toi mukavan rosoisuuden ja likaisuuden, niin kuin pitikin. Tein työn melkein suunnitelman mukaisesti ja onnistuneesti. Aluksi olin miettinyt vyötärökaitaletta, mutta tein sen sijasta vain kuminauhavyötärön keventääkseni rakenteita.



Vuorossa oli puvun takin tuunaus. Tein sabluunat joiden avulla tuputin maalin takkiin. Siitä tuli mieleinen. Kiinnitin selkäkoristeen, jossa ei suuria ongelmia ollut. Tarvitsin vain kaveria avuksi pitämään koristetta aloillaan samalla, kun kiinnitin sitä käsin.



Lopuksi tein pienet elementit, joista tuli mielestäni hyvät ja kiinnitin ne takkiin.


Harjoituksissa sain huomautuksen siitä, ettei pienet elementit erottuneet takin seasta kunnolla. Minulle ehdotettiin ruskean maalin tuputtamista elementtien päälle. Päätin tehdä sen, vaikka olin vähän vastahakoinen. Hyvä, että tein sen. Harjoituksissa huomasin myös selkäkoristeen yläosan lässähtävän mallini päähän, joten laitoin keskeltä menemään muoviputken pitämään sitä ylhäällä. Kieputin mustaa villalankaa putken ympärille, jotta se olisi huomaamattomampi. Kokonaisuudet olivat valmiit ja olin tyytyväinen.


Viaton kaunotar

Suunnitelmat olivat selvillä. Aloitin naismallini asusta ja sen kaavoista. Aivan liikaa paloja minun järjelleni. Yläosasta halusin tehdä proton, koska minua arvelutti sen mittasuhteet, koska mallillani oli pidempi selkä, mitä kaavassa oli. Kannatti se kokeilla, koska olin tehnyt siitä liian pitkän. Minulla oli ongelmia laahuksen kanssa, koska helma laskeutuessaan käyttäytyi aivan toisella tavalla. Toivon että se olisi oikein.

- Ompele vaakasaumat
- Ompele pituus pystysaumat, mutta jätä vetoketjun verran toinen sivu auki
- Sovitus, tarvittavat muutokset
- Kiinnitä rautaverkko
- Valmista vuori ja kiinnitä se miehustaan
- Sovitus, varmista istuvuus
- Kiinnitä vetoketju
- Tee helmapäärme ja viimeistele



Yritin tehdä työn suunnitelman mukaisesti. Verkon kiinnityksessä minulla oli hieman vaikeuksia. Jouduin kiinnittämään sen ensin käsin ja sitten vasta kotikonetta käyttäen ompelemalla. Verkon muotoilukaan ei ollut kovin helppoa. Yksityiskohdissakaan, kuten tikkauksissa en aina ihan onnistunut. Määrätyt asiat vai olivat liian hankalia minulle. Laadun vaihtelevuus johtui osittain siitä, etten osannut lopettaa tarpeeksi ajoissa. Kun vedin liian pitkää päivää, se näkyi lopputuloksessa.


Sovituksessa huomasin kuinka kamala koko työ lopulta olikin. Se ei istunut ja oli aivan kamalan näköinen. Itkuhan siinä sitten pääsi. En halunnut vyötäröllä olevaa osuutta ollenkaan. Purkamiseksi se meni ja sen tilalle tein kaitaleen, jonka avulla sain pidettyä pituuden. Palasin käytännössä alkuperäiseen ideaani, mutta teen kyseisen osan erilliseksi, jos aikaa jää. Kyllä tästä noustaan!




Vuorossa oli selkäkoristeen/siiven teko. Muotoilin sen rautaverkosta. Sain verkosta melkoiset naarmut käsiini, koska leikatun verkon reunoista tuli todella terävät. Peitin reunat teipillä, jotta se ei käytössä naarmuttaisi ketään. Itse sainkin melkoiset naarmut.



Verkko piti sitten spraymaalata, koska vihreä verkko kuultaisi valkoisen pitsin takaa aivan liikaa. Siinä ei mitään ihmeellistä ollut. Päätin vielä laittaa pitsin alle valkoisen ohuen kankaan. Ohuen, koska halusin pitää läpikuultavan ja ilmavan mielikuvan. Ompelin pitsin ja valkoisen kankaan yhteen, paitsi yhtä saumaa. Tämän aukon kautta pujotin verkkokehyksen ja ompelin sen käsin kiinni. Simppeliä, eikä ongelmia ollut.




Vuorossa pienten elementtien teko. Niitä tuli kymmenisen kappaletta yhteensä pienempiä ja isompia. Jokaiseen tuli pitsiä ja kolme reunaa. Saumat tikkasin, jotta sain jykevyyttä ja muotoa korostettua. Ei tässäkään hankaluuksia oikeastaan ollut. Määrä oli se pitkästyttävin asia tässä hommassa.

Kiinnitin kaikki elementit mekkoon. Asettelua minun vain piti hieman miettiä, koska en halunnut sen lihoittavan malliani.

Ehdin vielä tekemään edellämainitun erillisen osan, joka vain muutti hieman muotoaan, siten ettei alaosaa siihen tullutkaan. Olin tyytyväinen. Kovetin sen etureunat kangasrullan sisällä olevalla pahvirullasta otetusta palasta, koska se oli tarpeeksi kovaa ja muotonsa pitävää. Ehdin vielä tekemään hiuskoristeen, johon olisi ensin tullut kirjottu koristus, joka opettajan kehoituksesta vaihtui puvun pieneen elementtiin.



Kokonaisuus oli valmis. Olen tyytyväinen ainakin tähän asti. En ole vain vielä varma siitä, koska jokin ei tunnu olevan ihan kohdallaan.