Lupaukset ovat tarkoitettu pidettäväksi ja sen yritin siis pitää. Aiemmin lupailin talvelle päivitystä ja tässä se nyt olisi! Ehkä pienempi katsaus, mutta kesällä varmasti sitten vähän suurempaa.
Aloitetaan tästä joulun punaisesta tunikasta. Löysin tämän kankaan Eurokankaan palalaarista. Kangas on paksumpi kuvioon kudottu trikooneulos. Sinipunainen väriyhdistelmä puhutteli ja käytän punaista enemmän talviaikaan, sekä joulun alla, joten päätin ostaa kankaan. Sininen resori oli heti ajatuksena, jotta punainen korostuisi tästä tunikasta. Resorit ovat hihansuissa, helmassa ja päänteillä. Raglahiha ja prinsessa leikkaukset mallista löytyy, vaikka ei niitä juuri huomaa, ellei tarkemmin katsele. Hankaluuksia oli kuviokohdistuksen ja kankaan riittävyyden suhteen, joten piti lyhennellä vähän kaavoja. Mielestäni ruudullisissa ja raidallisissa kankaissa kuviokohdistus pitää aina tehdä mahdollisimman hyvin. Mikään ei ole niin kamalaa, kuin kohdistamattomat raidat. Taskutkin tuli kohdistettua.
Tämä college on hieman vanhempi tuotos, mutta nyt se pääsee esittelyyn! Kuosi oli se joka sai minut tämän tekemään. Piti oikein toisesta kaupungista lähteä hakemaan. Kangas on Eurokankaan Rose and skulls-college. Se on erilainen kuin muut minun pääkallokuosiset vaatteet, sillä se on vaalea. Se oli myös se syy, miksi epäröin sen hankintaa. Ikinä ei voi olla varma, jos ei kokeile ja itseasiassa tästä on tullut yksi suosikeistani. Rento malli ja kuosi, joka kääntää katseita puoleensa. Tuttuun tapaan tästäkin löytyy taskut, joka ei taida enää tulla yllätyksenä.
Näköjään kaikki poikkeuksellinen ja erikoinen on minulla se juttu. Halusin pitkän mekon tästä Eurokankaan Maalaus -collegesta. Mielestäni kuosi hallitsi liikaa, jos kaikki tulisi tästä kankaasta. Lisäsin siis mustat raglahihat, mustan maantieresorin ja ilman muuta taskut. Kun puen tämän päälleni, koen oloni itsevarmaksi ja näkyväksi. Mielestäni vaatteet saavat herättää huomiota ja tylsä ei tarvitse olla.
Kun palalaariin sukeltaa, ei sieltä tyhjin käsin noustakaan. Ihanan ohut jonkin sortin villaneulos. Veikkaisin merino-, kashmir- tai mohairvillaa, mutta en mene vannomaan. Varmaa on se, ettei ole lampaan villaa, mutta villasekoite se silti on. Pitkä, ohut, ilmava ja silti lämmin mekko siitä piti tulla ja siitä tulikin juuri sellainen, kuin ajattelin. Ompelu toki tuotti hankaluuksia, koska kangas oli todella eläväinen ja venyi paljon. Ompelukoneeni söi kankaan muutaman kerran myös sisäänsä. Onneksi ei reikää tullut. Jälleen kerran kokemusta rikkaampana!
Palalaarista tämä kangas huuteli minulle "tee minusta juhlava trikoomekko", joten pitihän se tehdä. Kangas olisi riittänyt juuri ja juuri spaghettiolkaimelliseen mekkoon, mutta ei se inspiroinut minua. Kaapin pohjalta löytyi mustaa trikoota ja siitä se ajatus lähti. Korkeakauluksinen boleromainen yläosa, johon on ommeltu kiinni toisesta kankaasta mekko. Väliin seksikkyyttä tuova "kurkistus luukku". Ongelmaksi koitui kuitenkin aukon venyminen. Ihan kaikkea ei ollut tarkoitus esitellä, joten vanhat rikki menneet sukkahousut auttoivat tässä ja mekko on sopivan siveellinen.
Voin myöntää tämän idean kopioineeni toisilta. Näin netin ihmeellisessä maailmassa jonkun tehneen tämän kaltaisen ja ihastuin siihen itsekin. Alkuperäinen tekijä toki oli tehnyt paikaksi, mutta minun muuttui matkan varrella mekoksi. Eurokankaan polyesteriviskoosi Barrania ostin sen verran reilusti, jotta varmasti riittää. En halunnut jättää hukkapaloja, joten tein siitä mekon. En tiedä mitä kangasta alkuperäinen tekijä oli käyttänyt, mutta ajattelin tämän paksuhko, mutta laskeutuvan kankaan sopivan tähän hyvin. Viittamaiset hihat sai yksinkertaisen vaatteen näyttämään mielenkiintoiselta ja hihat saikin kaiken huomion. Ei minua baarissa ollessani tämän kanssa lähestytty, vaan hihojani. Juurikin niin, kuin piti!
Eeppisyys on paras kuvastamaan tätä mekkoa. Eurokankaan Galaxy -trikoo toi heti vision mieleeni. Pitkä mekko halkiolla. Tähän käytin apuna valmiskaavaa prinsessaleikkauksellisesta raglahihaisesta kaavasta, jossa piti olla venepääntie. Kuten lopputuloksesta näkyy, ei se ihan sitä ollut. En lähtenyt sitä muuttamaan, koska se istui hyvin pääntieltä ja ei minulla ollut tarpeeksi kangasta jäljellä. Lisäsin taskut ja pituutta kaavaan, sekä tietenkin halkion tuomaan lisää särmää vaatteeseen. Tein myös korsettivyön kaapista löytyneestä enstex -kankaasta rikkomaan hieman avaruudellisuutta ja tuomaan vyötäröä esille. Korsetti sopii asusteeksi moneen kokonaisuuteen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti